Heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen, niin kauan kun kortisoni vaikutti olin normali itseni, en mitenkään ylipirteä, mutta lauantain ja maanantain välisen ajan olin kyllä kun zombie ja pää ei sitten toiminut, mutta muuten kyllä olin elävien kirjoissa. Tiistaina olo alkoi virkeystason puolesta olla normaali, mutta kaikenlaista pientä sitä on hoidon jälkeen olossa koettu:
Nyt kaikki maistuu ei miltään paitsi ruosteisilta nauloilta, närästää niin vietävästi ja välillä vatsaa kramppaa oikein kunnolla, yöksikin pitää olla evästä yöpöydällä ettei masu joudu olemaan ilman ravintoa liian pitkään. Äidin laittamia ja pakastamia mansikoita olen napsinut välipalaksi monen monta rasiaa - kiitos äiti ne oli tosi hyviä varsinkin vain osittain sulaneina. Kylmä syötävä tuntuu mahassa huomattavasti paremmalta kun kuuma.
Luitakin on kolotellut ja siihen auttaa lämpö, joten ollaan Bjakken kanssa lämmitetty sauna joka ainut ilta. Kortisoni toi "teinifinnit" korvien taakse ja leukaperiin sekä muutti naaman "kuu-ukoksi", mutta tää on vaan ohimenevä juttu ja näiden kanssa pystyy kyllä elämään :).
Hiukset tulevat varmasti lähtemään ensiviikolla, kun hoidosta tulee silloin kuluneeksi kaksi viikkoa. Peruukin sovitusta varten pitäisi varata aika kunhan se maksumääräys vain tulisi.
Tällä viikolla on myös migreeni aiheuttanut häröjä kolmena peräkkäisenä iltana vasempaan silmään. Ja mulla ei ole migreeniä aikaisemmin ollut ikinä, onneksi päätä ei ole kovinkaan särkenyt.
Ensiviikolla olisi sitten rinta- ja uimaproteesin testaus ja haku. Tälle reissulle on hyvä ystäväni ja työkaverini Tellu luvannut tulla mukaan - kiitos jo etukäteen Tellulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti